Työantajamielikuva ja rekrymarkkinointi
Työnantajamielikuva on avainasemassa rekrytointiprosessissa, sillä se houkuttelee potentiaalisia lahjakkuuksia yritykseen. Miten yritys voi luoda myönteisen kuvan itsestään potentiaalisille työntekijöille? Mitkä ovat nykyajan tehokkaimmat käytännöt tämän tavoitteen saavuttamiseksi?
Työnantajamielikuva on yrityksen maine työnantajana. Se kuvastaa sitä, miten yritys nähdään potentiaalisten työntekijöiden silmissä ja millaisia mielikuvia heillä on yrityksestä. Hyvä työnantajamielikuva auttaa yritystä houkuttelemaan ja säilyttämään parhaat työntekijät, lisää yrityksen uskottavuutta ja auttaa vahvistamaan brändiä.
Työnantajamielikuvat voivat olla irrallisia, yksilöllisiä, vanhentuneita, tulkintavirheellisiä, tai ihan vaan turhan monenlaisia. Mielikuvat voivat vaikuttaa myös yrityksen vetovoimaan ja pitovoimaan.
Työnantajakuva on selkeä, vakiintunut ja ajantasainen kuva yrityksestä työnantajana, jonka kehittämisellä pyritään luomaan yksiselitteinen kuva yrityksestä ja vaikuttamaan yleisön tietoisuuteen ja yrityksen tunnettuuteen työnantajana. Tämä auttaa asemoitumaan osaajamarkkinassa.
Kun yrityksestä on monta käsitystä ja oletusta, yrityksellä ei itse asiassa ole työnantajakuvaa.
Kun puhutaan employer brandingista, tavoitteena on luoda pitkäjänteistä vaikutusta työnantajamielikuvaan, jotta se tukisi yrityksen strategisia tavoitteita. Onnistunut employer branding voi näkyä esimerkiksi rekrytointien helpottumisena tai parempana työntekijäkokemuksena, ja se voi tukea myös muita brändiulottuvuuksia.
Kun puretaan employer brandingia käytännön tasolle, yleisimmin käytetty erottelutapa on sisäinen ja ulkoinen mielikuvatyö. Sisäinen mielikuvatyö tarkoittaa toimia, jotka keskittyvät nykyisten ja tulevien työntekijöiden kanssa tehtävään työhön. Ulkoinen mielikuvatyö taas viittaa toimenpiteisiin, joilla pyritään vaikuttamaan potentiaalisiin työnhakijoihin ja muihin ulkopuolisiin sidosryhmiin.
Toinen käytetty jako employer brandingissa on strateginen ja taktinen mielikuvatyö. Strateginen employer branding tarkoittaa tavoitteiden asettamista, valintojen tekemistä ja resurssien ohjausta. Taktinen employer branding puolestaan on päivittäistä työtä, joka liittyy esimerkiksi yksittäisen työtehtävän täyttämiseen. Näiden kahden välillä ei kuitenkaan ole tarkkaa rajaa, sillä strateginen mielikuva rakentuu usein juuri taktisten viestien toistolla ajan kuluessa.
Menestyksekkään työnantajakuvan luomisen edellytyksenä on strategisen omistajuuden olemassaolo. Vaikka jokainen työntekijä voi osaltaan vaikuttaa työnantajamielikuvaan, sen strateginen omistajuus on löydettävä jostakin organisaation osasta.
Työnantajakuvan hallinnan koti voi vaihdella organisaatiosta toiseen, ja se voi sijaita esimerkiksi henkilöstöhallinnossa, markkinoinnissa tai viestinnässä. Joissakin tapauksissa vastuuta voi olla järkevää jakaa eri toimintojen välillä.
Kuitenkin jossakin organisaatiossa on oltava taho, joka pitää työnantajabrändiä johdon agendalla, toimii sen puolestapuhujana resursseja jaettaessa ja ymmärtää, miten saadut resurssit kohdennetaan vaikuttavasti. Ilman tällaista strategista omistajuutta työnantajamielikuva jää helposti taka-alalle ja "strateginen employer branding" muuttuu vain tyhjäksi sanahelinäksi.
Onko teillä haasteita saada ansaitsemaanne huomiota avoimille työpaikoillenne? Onko hakijoiden määrä riittämätön tai eivätkö sopivalla osaamisella varustetut henkilöt huomaa hakujanne? Tunnetteko, että yrityksenne tai koko alanne ei ole tarpeeksi tunnettu?
Näitä haasteita voi ratkaista rekrytointimarkkinoinnilla ja työnantajamielikuvan kehittämisellä. HIRMUn markkinointitiimi auttaa asiakkaita strategisessa työnantajamielikuvan kehittämisessä ja toteutamme vuosittain useita kymmeniä rekrytointikampanjoita. Meidät valitsevat kumppanikseen niin pörssiyhtiöt kuin kasvupolulla olevat pk-yrityksetkin.
Vetovoimainen työnantajamielikuva houkuttelee parempia työnhakijoita. Jos olette kehittämässä työnantajamielikuvaa, mutta kaipaatte markkinointikumppania, me voimme auttaa. Voimme auttaa kirkastamaan työnantajamielikuvaa, tuottamaan vaikuttavaa sisältöä tai jalkauttamaan tuloksellisen mainoskampanjan. Yhdessä voimme luoda uutta ja tuoda esille jo olemassa olevaa vetovoimaa.
Työnantajamielikuvan kehittäminen lähtee yrityksen sisältä
Työnantajamielikuvan kehittäminen on tärkeä osa rekrytointia ja yrityksen brändin rakentamista. Joitain tapoja kehittää työnantajamielikuvaa ovat:
Kehitä yrityskulttuuria: Työntekijöiden kokemus työpaikasta riippuu paljon yrityskulttuurista. Yrityksen tulisi panostaa positiiviseen ja kannustavaan ilmapiiriin, joka mahdollistaa työntekijöiden kasvun ja kehittymisen. Työpaikalla tulisi olla avoin ja positiivinen ilmapiiri, jossa jokainen työntekijä tuntee olevansa osa yhteisöä.
Kommunikoi yrityksen arvoista: Yrityksen arvoista tulisi viestiä avoimesti, jotta työntekijät tuntevat olevansa osa merkityksellistä ja tavoitteellista organisaatiota. Työntekijöille tulisi kertoa, miten he voivat osallistua yrityksen tavoitteiden toteutumiseen.
Panosta työsuhteisiin: Hyvä työntekijäkokemus edellyttää oikeudenmukaista kohtelua ja kuuntelemista. Työntekijöiden tarpeita tulisi kuunnella ja heidät tulisi palkita hyvästä työstä. Työntekijöille tulisi myös antaa mahdollisuus kehittyä urallaan.
Selvitä erottautumis- ja houkuttelutekijät: Sekä nykyisten työntekijöiden viihtymisen että uusien osaajien houkuttelun kannalta on kriittisen tärkeää, että tiedät mikä juuri teidän organisaatiossanne puhuttelee. Tämä selviää vain työntekijöiltä kysymällä. Selvitystyöhön on olemassa valmiita työkaluja, ja asiantuntevasta kumppanista on paljon apua.
Hyödynnä työntekijöiden ääni: Tyytyväiset työntekijät ovat tärkeimpiä työnantajamielikuvan edistäjiä, erityisesti jos heitä kannustetaan viestimään positiivisesta kokemuksestaan. Työntekijöiden vaikutus heidän verkostoissaan on paljon voimakkaampi kuin yritystason mainonnalla. Entisten työntekijöiden kokemuksilla on myös merkitystä, joten alumnitapaamiset voivat olla hyödyllisiä sekä nykyisille että entisille työntekijöille.
Laita rekrytointiprosessi kuntoon: Rekrytointiprosessi on itsestään selvä osa työnantajamielikuvaa. Se kannattaa laittaa kuntoon silloin, kun rekrytoinnissa ei ole tulipaloa sammutettavana. Onnistunut rekrytointiprosessi kohtelee kaikkia hakijoita arvostavasti läpi matkan.